Rakennushistoria – Byggnadshistoria

på svenska

akatemiatalo-1821

Akatemiatalon valmistumisen kunniaksi vuonna 1821 julkaistu juhlakirja, jonka kuvituksena rakennuksen pitkät julkisivut. (Lähde: Acta Inangrationis Novarum Academice Aboensis, 1821)

Akatemiatalon rakentaminen kesti 14 vuotta

Turun Akatemian käytössä olevat rakennukset olivat 1700-luvun lopulla huonokuntoisia ja riittämättömiä. Akatemian piirissä toivottiin uutta rakennusta. Tähän tarkoitukseen saatiin kolehtivaroja.

Suunnitelmat etenivät, kun Akatemia sai 20 vuodeksi oikeuden pastoraattitulojen nautintaan. Vuonna 1799 uudisrakennuskomitea ryhtyi huoneohjelman laatimiseen ja se toimitettiin Tukholmaan arkkitehti C.C. Gjörwellille. Kuningas vahvisti tarkennetut suunnitelmat vuonna 1801. Kustannusarvio oli 94 278 riikintaaleria.

Seuraavana vuonna raivattiin tontti talolle ja hankittiin rakennusmateriaalia. C. Bassi saapui johtamaan rakennustöitä. Perustusten tekeminen vei kauan, sillä maa oli pehmeä ja vetinen. Peruskivi muurattiin 1802 kuninkaan ja merkkihenkilöiden läsnä ollessa. Kuningas käski laajentaa tonttia, jolloin Gjörwell laati uuden ja edustavamman suunnitelman.

Sokkelin muuraus ja kivityöt tapahtuivat Nils Stenstamin johdolla. Kivijalka valmistui syksyllä 1803 ja keväällä 1804 alkoi seinien muuraus. Puurakenteisiin tuotiin jykeviä parruja Akatemian omalta tilalta Mouhijärveltä, kuparikate tilattiin Falunin kuparikaivokselta (Stora Kopparberget).

Syksyllä 1806 ryhdyttiin sisustustöihin, ja 1807 osa pohjakerroksesta otettiin käyttöön. Kesällä 1809 rakennettiin juhlasali. Sisustustyöhön osallistui tunnettuja rakentajia ja taiteilijoita.  Työt keskeytyivät Suomen sodan (1808─09) vuoksi, mutta jatkuivat uuden hallitsijan, keisari Aleksanteri I:n suostumuksella. Rakennus valmistui lopullisesti 1815 ja vihittiin tarkoitukseensa uskonpuhdistuksen juhlavuonna 1817.

Juhlasalin pylväiden valmistus

vestibyyli

Akatemiatalon vestibyyli ja juhlasalin ovet, 1912 (Museovirasto, Historian kuvakokoelma)

 

Juhlasalin kiillotetusta graniitista valmistetut pylväät sekä karkeammat kivityöt akatemiatalossa toteutettiin Karlskronasta kotoisin olevan kivenhakkaaja Nils Stenstamin johdolla, joka oli saapunut Turkuun Viaporista. Työt tehtiin 30-50 Stenstamin kouluttaman kivenhakkaajan voimin. Juhlasalin pylväiden hiomiseen tarvittavan hevos- tai härkävetoisen koneen rakentamiseksi Stenstam sai luvan Tukholmasta. Rakentamista varten myönnettiin 400 ruplaa ja käyttöön yksi vanhan akatemian luentosali. Laitteella oli mahdollista kiillottaa samanaikaisesti pylvästä ja pilasteria sen kahden vaihdepyörän ansiosta. Viimeistely tehtiin kuitenkin todennäköisesti käsityönä. Lopputulos tuo esille paikallisen Vartiovuoresta saadun graniitin ominaisuudet ja kaunista jälkeä voidaan pitää Stenstamin innovatiivisuuden ansiona. Lisäksi akatemiatalon kivitöiden katsotaan kouluttaneen Suomeen uuden kivenhakkaajien ammattikunnan. Nils Stenstam itse kuoli vuonna 1906 ja hänen rakentamansa kiillotuskone myytiin osina huutokaupassa 1907.  Kuvassa kivihioin, jota on käytetty akatemiatalon rakennustöissä.

hioin

Kivihioin, jota on käytetty juhlasalin pilareiden hiomiseen (Turun museokeskus)

 

Lue lisää: Uusi Aura esitteli akatemiataloa artikkelissaan 6.6.1914, artikkeli löytyy myös tekstimuotoisena.

Lähteet ja kirjallisuus:

J. Gardberg, Turun Akatemiatalon rakentaminen. Suomen Turku, Åbo vår stad, N:o 2, 1965. Julkaisija ─ Utgivare Turku-Seura, Åbo-Samfundet r.y.

Julkiset veistokset, http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=12&sortby=artist.

Rainer Knapas, Yliopiston rakennukset Turussa. Teoksessa Ars Universitaria 1640─1990. Universitas Helsingensis 350.  Arkkitehtuuripiirustuksia ja huonekaluja Helsingin yliopiston kokoelmissa. Toim. Kati Heinämies. Espoo 1990, 8─9.

Rainer Knapas, Yliopiston rakennukset Turussa vuoteen 1809. Akatemian uudisrakennus 17991809. Teoksessa Helsingin yliopisto 16401990. Kuninkaallinen Turun akatemia I. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki 1987 (250290), 277290.

Rainer Knapas, Yliopiston rakennukset. Keisarillinen akatemia Turussa. Teoksessa Helsingin yliopisto 16401990. Keisarillinen Aleksanterin yliopisto II. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki 1989 (216276), 216231.

Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide kustavilaisella ajalla 1775─1809. Teoksessa Ars Suomen taide 2. Päätoim. Salme Sarajas-Korte, Kustannusosakeyhtiö Otava. Keuruu 1988 (104133), 124127.

Henrik Lilius, Kolme kustavilaista arkkitehtuurimonumenttia: Vanhan Vaasan hovioikeudentalo, Hämeenlinnan kirkko, Turun akatemiatalo. Teoksessa Kustaa III:n aikaan / Från tredje Gustafs dagar. Heinolan Kaupunginmuseon julkaisuja no 1 / Heinola Stadsmuseums publikationer nr 1. Toim./Red. Heikki Hyvönen. Lahti 1992 (3753), 4652.

Kaarina Pöykkö, Erik Cainberg ja hänen reliefisarjansa Turun vanhassa akatemiatalossa. Jyväskylä Studies in the Arts 36. Jyväskylän yliopisto 1991, 57.

Turun Akatemiatalo. Rakennushistoriaselvitys 2009. Arkkitehtitoimisto OKULUS Kati Winterhalter ja Mikko Bonsdorff 7.12.2009.

portaat

(Kuva: Pauliina Ruusu)

Akademihuset byggdes i 14 år

Akademins byggnader var i slutet av 1700-talet både i dåligt skick och otillräckliga för verksamheten. Inom de akademiska kretsarna önskade man sig en ny byggnad. För detta ändamål fick man även kollektmedel.

Planerna framskred när Akademin fick rätt till vissa inkomster från lediga pastorat. Nybyggnadskommittén inledde planeringen av rumsprogrammet år 1799 och den levererades till arkitekten C.C. Gjörwell i Stockholm. Kungen fastställde de preciserade planerna år 1801. Kostnaderna beräknades till 94 278 riksdaler.

Följande år röjdes tomten för huset och byggnadsmaterial anskaffades. C. Bassi anlände för att leda bygget.Grundarbetet tog länge eftersom marken var mjuk och våt. 1802 lades grundstenen i närvaro av kungen och andra betydande personer. Kungen gav order om att utvidga tomten och Gjörwell gjorde en ny och mera representativ plan.

Stenfoten murades och stenarbetena utfördes under Nils Stenstams ledning. Stenfoten var färdig på hösten 1803 och under våren 1804 började väggarna muras. För trädkonstruktionerna användes bastanta bjälkar från ett akademihemman i Mouhijärvi. Koppartaket kom från Stora Kopparberget i Falun.

Hösten 1806 inleddes inredningsarbetet och 1807 kunde en del av bottenvåningen tas i bruk. Solennitetssalen byggdes sommaren 1809. Interiören skapades av kända byggmästare och konstnärer. Finska kriget hade avbrutit bygget för en tid 1808, men det kunde snart fortsätta med den nya regentens, kejsare Alexander I:s medgivande. Byggnaden var i sin helhet färdig 1815 och invigdes för Akademins bruk år 1817.

Akademihusets byggnadshistoria är välkänd. När byggnaden stod färdig skrev prokanslern och biskopen Jacob Tengström, en central gestalt i projektet, en detaljerad beskrivning som bevaras i Nationalbiblioteket i Helsingfors.

Paluu sivun rakennushistoria alkuun.