Turun palo 1827 – Åbo brand 1827

på svenska

Charta öfver Åbo stad och slott med slotts fältet

Kartassa on harmaalla merkittynä alueet, joilla palo riehui vuonna 1827.

 

Turun Akatemian aika päättyy Turun paloon

Turun historian tuhoisin tulipalo sai alkunsa syyskuun 4.p äivän illalla vuonna 1827. Tuli levisi kaupungin pohjoispuolelta, Aninkaistenmäeltä nopeasti alle kilometrin mittaisen matkan Tuomiokirkon alueelle. Kuuma ilmamassa rikkoi Akatemiatalon ikkunat ja hetkessä kirjaston kirjarivit olivat tulessa. Kirjastonhoitaja Pipping oli poikkeuksellisesti poissa ja ikkunoita suojaavat rautaluukut olivat jääneet auki. Yhteensä 40 000 kirjaa katosi tulipalon mukana. Myös yliopiston luonnontieteelliset ja etnografiset kokoelmat tuhoutuivat palossa kokonaan. Arkisto sen sijaan suurin osin pelastui, kun keskeisimmät asiakirjasarjat eli pöytäkirjat, kirjerekistratuura, kuninkaalliset, keisarilliset ja kanslereiden kirjeet ja talousarkisto onnistuttiin säästämään liekeiltä. Yliopiston regaalit – perustamiskirja, avaimet, hopeavaltikat sekä rehtorinviitta – saatiin myös turvaan. Välipohjan raunioihin hautautuneet raha- ja mitalikokoelmat löytyivät palon jälkeen tuhkasta ja ovat nykyisin osa Kansallismuseon kokoelmia. Juhlasali ja konsistorinsali säilyivät lähes täysin vahingoittumattomina. Akatemia oli ehtinyt toimia uudessa rakennuksessaan vasta 10 vuotta. Turun palo oli yksi pohjoismaiden tuhoisimmista onnettomuuksista.

Runoilija Franzenin runo vuodelta 1840 kertoo Akatemiatalon kirjaston tuhosta.

”Niin kuin murhapoltto Omarin,
hetkessä jok’ aarteet vuosisatain
opin, tiedon, tuhos; samoin liekki
vihas viisautta, kaukaa liitäin
ikkunat se särki, rosvo yön,
seinä seinältä ja sali salilta
kiertäin, kirjat, lehdet, kaikki nieli, söi.
Mutta muurit, mykät, järjettömät,
jätti jälkeen se – – -”

Turun palo oli tuhoisa monessa mielessä. Aleksanteri I:nen oli tehnyt Helsingistä suuriruhtinaskunnan pääkaupungin vuonna 1812.  Lokakuussa 1827 julkaistiin manifesti yliopiston siirtämisestä Helsinkiin. Näin tapahtuikin ja yliopiston aika rakennuksen haltijana päättyi. Turulle tämä oli suuri menetys.

Turku-palon-jalkeen

Turku palon jälkeen talvella 1828. Anna Salmbergin vesivärimaalaus samalta vuodelta.

 

Johan Josef (Janne) Pippingsköld (1792-1832), Turun hovioikeuden kanslisti ja aktuaari

“Valmistuin vuonna 1817 Turun akatemiasta, jossa isäni oli professori. Olin pitkään töissä Turun hovioikeudessa Suurtorin varrella. 1827 jouduin todistamaan kotikaupunkini ja vanhan opinahjoni tuhoisaa paloa. Toipuminen siitä kesti kauan, hovioikeuden talokin tuhoutui täysin. Muutaman vuoden päästä se muutti Akatemiataloon kunnostettuihin tiloihin, minulle opiskeluvuosilta niin tuttuun ympäristöön.”

pippingskold2

Almanakka, syyskuu 1827

” 5. päivänä aamupäivällä saapui Paroni Cedercreutz Auttisiin, ärjyi ja kertoi että tuli on kuulemma ollut valloillaan Turussa; iltapäivällä matkustimme Louhisaareen; […] …sain viestin, että koko Turun kaupunki on palanut; Tuomarit lähtivät kaikki kotiin, minä jäin vanhan Kreivin [Carl Erik Mannerheim] luo ja pelasimme shakkia;

” 6. päivänä klo 5 aamulla tulivat Machaon [Pippingsköld] ja Kirjanpitäjä, jotka olivat olleet kaupungissa, kotiin ja kertoivat uutisia.

– Turku oli palanut; klo 10

matkustimme kaikki sinne; vaivoin pääsimme Halisten sillan yli ja saavuimme Turkuun klo 9: – Kaupunki paloi vielä monin paikoin; Akatemia oli täysin liekeissä; synkkä oli näkymme palaneesta kaupungista – matkalla Kakkaraisiin tapasimme Fransin [Pippingsköld], joka oli pelastanut yhden lipastoistani; kaiken muun pienestä omaisuudestani  olivat liekit nielleet; kaikki tärkeimmät paperini ja kirjat ja manttelit. – menetykseni 5 á 6000 Riikintaalerin välillä…”

”8. päivänä A-chilles [Pippingsköld] ja minä menimme Turkuun; näin rauniot yleisen tuhon jäljiltä: havaitsin, että Akatemia, Hovioikeus ja Tuomiokirkko menetetty…”

Almanakka ja kirje, lokakuu 1827

”yllättävä tieto, että Turun akatemia siirrettäisiin Helsinkiin – Jaså!”

29.10. sisar Jeanette von Kothen valittaa: ”Akatemian muuttaminen käy minulle melkoisen kalliiksi, sitten ei kai vanhasta rakkaasta Turustamme enää koskaan tule niin suurta kaupunkia, kuin jos se olisi saanut pitää auktoriteettinsa. – tämä oli kauheaa. Saa nähdä miten hovioikeuden käy?”

 Almanakka, kesäkuu 1828

1.6.1828 ”ensimmäistä kertaa tämän kaupungin uudessa kirkossa, juhlasali, entisessä Turun akatemiassa. Vääjäämättä mieleen nousi monia ajatuksia”

 

Rakennuksen käyttäjät Turun palon jälkeen

Turun palon jälkeen pahoin vaurioitunut Akatemiatalo kunnostettiin arkkitehti Carl Johan Engelin suunnitelmien mukaan. Akatemia siirrettiin Helsinkiin ja vapautuneisiin tiloihin sijoitettiin eri virastoja. Sen arvokkaimmat tilat ovat olleet akateemisten juhlien, kokousten ja kulttuuritapahtumien paikkana.

Rakennusta on kunnostettu useasti vuosien aikana. Talossa toteutettiin laaja peruskorjaus 1977-79. Tuolloin tehtiin myös huomattavia muutostöitä. Vuodesta 2000 Akatemiatalo on ollut kokonaan Turun hovioikeuden käytössä, lukuun ottamatta juhlasalia ja sen aulaa. Juhlasalia on viimeksi hallinnoinut Turun yliopisto vuoteen 2014 asti.

Lokakuussa 2017, talon täyttäessä 200 vuotta, valmistui jälleen mittava peruskorjaus. Rakennuksen omistaja Senaatti-kiinteistöt toimi rakennuttajana tässä hankkeessa. Turun hovioikeus muutti takaisin Akatemiataloon marraskuussa 2017.

Akatemiatalossa on Turun palon 1827 jälkeen toiminut:

Turun hovioikeus (1830─)
Turun tuomiokapituli (1830─2000)
Turun ja Porin lääninhallitus (1830─ 1967)
Kuvernöörin virka-asunto (1834─1917)
Turun postikonttori (1841─1900) ja postin haarakonttori (1900─1908)
Suomen Pankin haarakonttori (1840─1877)
Paraisten tuomiokunta, myöh. Paraisten käräjäoikeus (1980─1995)
Turun sairaanhoito-oppilaitos, opetustilat (1971─1979)
Åbo Akademi, väistötilat (1973)

Juhlasalia on vuosina 1830-2014 hallinnoinut Svenska Klassiska lyceum, Åbo Akademi ja Turun yliopisto

Lähteet ja kirjallisuus:

J. Gardberg, Turun Akatemiatalon rakentaminen. Suomen Turku, Åbo vår stad, N:o 2, 1965. Julkaisija ─ Utgivare Turku-Seura, Åbo-Samfundet r.y.

Virpi Harju, Missä oikeus toteutui? Themiksen temppeleistä talonpoikaistupiin. Teoksessa Oikeuden näyttämöt ─  Kuvallisuus lainkäytössä. Toim. Virpi Harju. Julkaisija Valtion taidemuseo ja Suomen Lakimiesliitto. Helsinki 2013 (46─131), 62─69.

Rainer Knapas, Yliopiston rakennukset Turussa. Teoksessa Ars Universitaria 1640─1990. Universitas Helsingensis 350.  Arkkitehtuuripiirustuksia ja huonekaluja Helsingin yliopiston kokoelmissa. Toim. Kati Heinämies. Espoo 1990, 8─9.

Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide kustavilaisella ajalla 1775─1809. Teoksessa Ars Suomen taide 2. Päätoim. Salme Sarajas-Korte, Kustannusosakeyhtiö Otava. Keuruu 1988 (104133), 124127.

 

Akademins tid slutar med Åbo brand

Den mest destruktiva branden i Åbos historia började på kvällen den 4 september år 1827. Elden spred sig från Aningaisbacken i stadens norra del snabbt till området kring domkyrkan, en sträcka på under en kilometer. Den heta luftmassan krossade Akademihusets fönster och snart fattade bibliotekets bokhyllor eld. Bibliotekarien Fredrik Wilhelm Pipping var undantagsvis borta från biblioteket och järnluckorna som skulle skydda fönstren stod öppna.

Sammanlagt 40 000 böcker förstördes i branden. Även Akademins naturvetenskapliga och etnografiska samlingar gick förlorade i branden. Arkivet däremot räddades till stor del. De centrala serierna: protokoll, brevregistraturet, kungliga, kejserliga och kanslers brev samt ekonomiarkivet räddades undan för lågorna. Akademins regaler – fundationsbrevet, nycklarna, silverspirorna och rektorskappan – fördes också i säkert förvar. Mynt- och medaljsamIingarna begrovs i ruinerna av trossbottnen och hittades efter branden i askan. De ingår idag i Nationalmuséets samlingar. Solennitetssalen och konsistoriesalen var nästan oskadda. Akademin hade hunnit använda den nya byggnaden först i dryga 10 års tid.

Åbo brand var katastrofal i många avseenden. Alexander I hade beslutat 1812 att Helsingfors blir storfurstendömets huvudstad. I oktober 1827 publicerades manifestet om universitets flyttande till Helsingfors. När det skedde var Akademins tid i huset förbi. För Åbo var detta en stor förlust.

Johan Josef (Janne) Pippingsköld (1792-1832), Åbo hovrätts kanslist och aktuarie

“År 1817 avslutade jag mina studier vid akademin i Åbo, där min pappa var professor. Jag arbetade sedan länge vid Åbo hovrätt vid Stortorget. 1827 varje jag vittne för den förödande stadsbranden som förstörde en stor del av min hemstad och mitt gamla universitet. Återhämtningen räckte länge, också hovrättens hus förstördes. Om några år kunde den ändå flytta in i renoverade lokaler i Akademihuset, för mig en från studieåren så välbekant miljö.”

Almanackan, september 1827

 ”d. 5.f.m. ankom till Autis Baron Cedercreutz, som gårmade och omtalade att elden skall varit lös i Åbo; o.m. utreste vi till Willnäs; […] …erhöll bud, att hela Åbo stad brunnit; Domarna foro alla hem; jag qvarstod ­_ hos gamle Grefven [Carl Erik Mannerheim] och spelte schack;

”d. 6. kl. 5 om morg. hemkommo Machaon [Pippingsöld] och Bokhållaren, som varit inresta, för att kunskapa.

–  Åbo var uppbrunnen; kl. 10

inreste vi alla; efter mycket besvär öfver Hallis bron framkommo till Åbo kl. 9: – Staden brann ännu på flera ställen; Academien var i ljusan låga; dyster var oss blicken af den nedbrunna staden. – på vägen till Kackarais träffades Frans [Pippingsköld], som bärjat min ena byreau; allt det öfvrigt af min lilla egendom hade blifvit ett rof för lågorna; alla mina angelägnaste papper och böcker samt mantlar. – min förlust emellan 5 á 6000 Rdr…;”

”d. 8. ingingo A-chilles [Pippingsköld] och jag till Åbo; såg ruinerna efter den allmänna förstöringen; förnam att Academien, Hofrätten och Domkyrkan förlorat…”

Almanackan och ett brev, oktober 1827

”den oväntade notisen att Åbo akademi skulle flyttas till Helsingfors – Jaså!” 

Den 29.10. klagar systern Jeanette von Kothen: ”!Akademins flyttning kostar bra mycket på mig, då blir visst vårt gamla älskade Åbo aldrig mer så stor stad, som om den fått behålla sina auktoriteter. – detta var gruvligt. Få se huru det går med hovrätten?”

Almanackan, juni 1828

1.6.1828 ”var första gången i denna stads nya kyrka, solennitetssalen, i f.d. Åbo akademi. Många tankar uppstodo opåkallade”.

Verksamhet i byggnaden efter Åbo brand 1827

Det svårt skadade Akademihuset iståndsattes efter Åbo brand enligt planer av arkitekten Carl Ludvig Engel. Universitet flyttades till Helsingfors och huset togs i bruk av olika ämbetsverk. De värdefullaste lokalerna har varit scen för akademiska fester, möten och olika kulturevenemang.

Åbo Akademi försökte på 1920-talet med stöd av ett antal riksdagsmän att få Akademihuset som gåva för det nya universitets behov. Ännu 1939 gjordes ett försök att köpa huset av staten i samband med att ett nytt ämbetshus planerades. Köpet skulle ha finansierats med en donation av Amos Andersson, men dessa strävanden förverkligades inte. Observatoriet, Akademins andra nybygge från början av 1800-talet, skadades inte i branden och ägs idag av Stiftelsen för Åbo Akademi.

Akademihuset har renoverats i flera omgångar efter 1830-talet. Åren 1977—79 gjordes en omfattande grundrenovering som också medförde betydande förändringar. Sedan år 2000 har Akademihuset med undantag för solennitetssalen och dess förhall i sin helhet varit i Åbo hovrätts bruk.

I oktober 2017, när huset fyllde 200 år, slutfördes igen en omfattande grundrenovering. Som byggherre fungerade husets ägare Senat-fastigheterna. Åbo hovrätt flyttade på nytt in i Akademihuset under hösten 2017.

Akademihuset har sedan Åbo brand 1827 verkat:

Åbo hovrätt (1830—)
Åbo domkapitel (1830—2000)
Åbo och Björneborgs länsstyrelse (1830—1967)
Guvernörens tjänstebostad (1834—1917), för detta ändamål byggdes ekonomibyggnaderna i kvarteret bredvid (nuv. Landshövdingens   magasin)
Åbo postkontor (1841—1900) och postens filial (1900—1908)
Finlands Banks filial (1840—1877)
Pargas domsaga, senare Pargas tingsrätt (1980—1995)
Turun sairaanhoito-oppilaitos, undervisningsutrymmen (1971—1979)
Åbo Akademi, tillfälligt hyrda utrymmen (1973)

Solennitetssalen har åren 1830—2014 disponerats av Svenska klassiska lyceum, Åbo Akademi och Åbo universitet

Paluu sivun Turun palo alkuun.