Arkea ja juhlaa – Vardag och fest

på svenska

Arkista asiointia

Alueviranomaisena toimivan lääninhallituksen toimitilat olivat Akatemiatalossa Turun palon jälkeen aina vuoteen 1967, jolloin uusi virastotalo valmistui. Sekä lääninkonttori että lääninkanslia toimivat tiloissa. Akatemiatalossa oli lisäksi lääninhallituksen johtajan, maaherran, virka-asunto vuoteen 1917 asti.

Akatemiatalolla on asioitu myös arkisemmissa asioissa, sillä rakennuksen tiloissa on ollut posti ja pankki. Turun pääpostin asiointihuone oli Akatemiakadun puolisen koillisnurkan 1. kerroksessa ja siellä kerrotaan olleen viisi erillistä luukkua asioinnille vuonna 1891. Luukuista ensimmäinen oikealta oli poste restanten ja muun tavallisen postin jakoa varten, toinen luukku oli arvopostille, kolmas lähtevän postin vastaanottamista varten, neljäs ulkomaille osoitetulle postille ja viidennen luukun kautta käsiteltiin postietuantilähetyksiä ja postiosoituksia. Pääposti toimi Akatemiatalossa vuosina 1841-1900 ja haarakonttori vuoteen 1908 saakka.

Vuosina 1848-1877 Suomen Pankilla oli haarakonttori Akatemiatalossa. Turun konttorin rooli oli merkittävä, sillä sen kautta toimitettiin vuonna 1840 julistetun raharealisaation seurauksena pois kierrosta kerätyt Ruotsin rahat Tukholmaan. Palautusten huippuvuosi oli 1842, jolloin Tukholmaan toimitettiin 2,6 miljoonan riksin edestä seteleitä.

Lääninhallituksen, postin ja pankin lisäksi Akatemiatalossa ovat toimineet myös Senaatin arkisto (1811-1819), Paraisten tuomiokunta (1980-1995) ja Turun sairaanhoito-oppilaitos väliaikaisesti 1970-luvulla.

Juhlasalin tunnelmaa

Akatemiatalon juhlasalissa on järjestetty monenlaisia tapahtumia ylioppilaiden lakituksista musiikkikonsertteihin.

Juhlasalia on aktiivisesti käyttänyt Jakob Tengströmin aloitteesta vuonna 1790 perustettu Turun soitannollinen seura. Aktiivinen seura on Suomen vanhin edelleen toimiva yhdistys, joka aloitti vuonna 1889 hinnaltaan edullisten kansankonserttien pitämisen Akatemiatalon juhlasalissa. Kansankonserteilla oli valistuksellinen ja yhteisöllinen tehtävä. Myöhemmin seura on ollut perustamassa Turun musiikkijuhlia vuonna 1960 ja Ruisrockia vuonna 1970.

Vuonna 1890 uransa alkutaipaleella olleen Jean Sibeliuksen musiikkia kuultiin ensimmäisen kerran Turussa akatemiatalon juhlasalissa. Esitetty teos oli pianokvintetto g-molli, joka valmistui Sibeliuksen opiskellessa Berliinissä vuosina 1889-1890. Tiedetään myös kertoa, että Sibeliuksen hyvä ystävä Adolf Paul soitti Turun konsertissa piano-osuuden.

Juhlasalissa on kuultu myös suomalaista laulajaa, näyttelijää ja kanteleen soittajaa Pasi (Basilius) Jääskeläistä. Lukkari- ja urkututkinnon Oulun lukkarikoulussa (1887) suorittanut Jääskeläinen oli Suomen ensimmäinen kuplettilaulaja, mutta esitti pääasiassa suomalaisia kansanlauluja. Ennen aktiivista levytysuraansa (1904-1911) Jääskeläinen kävi esiintymässä Yhdysvalloissa saakka vuonna 1902 amerikansuomalaisille.

pasi jääskeläinen

Pasi Jääskeläinen soittaa kannelta. Kuvaaja Daniel Nyblin (1800-1899), Museoviraston kuvakokoelmat.

Ennen Turun konserttitalon valmistumista 1952 Turun kaupunginorkesterin konsertit pidettiin akatemiatalon juhlasalissa.

Lähteet:

Yleiskuvaus:
Turun postin historia ja postileimoja. Turun Postimerkkikerho ry. Turku 2004.
Okulus: Rakennushistoria

Kuusiterä Antti & Tarkka Juha: Suomen pankki 200 vuotta. Keisarin kassasta keskuspankiksi

Ylimaa-Häyrinen 1993: Sairaanhoitajattaria Auran rannalta. Lääninsairaalan sairaanhoitakursseista Turun terveydenhuolto-oppilaitokseksi 1893-1993. Gummerius Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Arkkitehtitoimisto Okulus 2009: Turun Akatemiatalo. Rakennushistoriaselvitys

Sanomalehtiarkisto

Email: Vappu Ikonen, historiantutkija, Suomen Pankin arkisto

Email: Virpi Harju: Turun hovioikeudenpresidentillä oli täsmällisemmät tiedot siitä, koska Paraisten tuomiokunta toimi Akatemiatalossa eli 1980-1995.

Juhla:
Soitannollinen seura:

http://www.sibeliusmuseum.fi/fi/arkisto/kokoelmat/turun-soitannollisen-seuran-arkisto/

https://musisoi.wordpress.com/

Kimmo Korhonen: Sävelten aika

Pasi Jääskeläinen: http://pomus.net/001577

Turun kaupunginorkesteri: Panu Turunen TY

Panu Turunen TY

Sibelius: Lehtiartikkelit ja e-mail Sanna Linjamaa-Mannermaa/ Sibelius-museo

Att uträtta vardagliga ärenden

Åbo och Björneborgs länsstyrelse hade sina utrymmen i Akademihuset efter Åbo brand fram till år 1967 då statens nya ämbetshus togs i bruk. Dess båda huvudavdelningar, länskansliet och länskontoret verkade i huset. Även dess chef, guvernören (senare landshövdingen), hade sin tjänstebostad i Akademihuset fram till år 1917.

Stadsborna och besökare från landsbygden har även uträttat vardagliga ärenden i huset, som också har inrymt en post och ett bankkontor. Åbo huvudposts sal fanns i första våningen i husets nordöstra hörn vid Akademigatan. År 1891 rapporterades att där fanns fem separata luckor för kundbetjäning: Den första var för utdelning av poste restante- och övrig vanlig post, den andra för värdeförsändningar, den tredje för mottagande av avgående post, den fjärde för utlandspost och vid den femte hanterades postförskott och postanvisningar. Huvudposten verkade i Akademihuset 1841—1900 och postens filial fram till år 1908.

Åren 1840—1877 hade Finlands Bank en filial i Akademihuset. Åbo kontoret hade en viktig roll eftersom den hade till uppgift att samla in och sända till Stockholm ur cirkulation tagna svenska pengar i samband med myntrealisationen som inleddes år 1840. Toppen för denna verksamhet nåddes 1842, då sedlar till ett värde av 2,6 miljoner riksdaler levererades till Stockholm.

Utöver länsstyrelsen, posten och banken har Akademihuset också inrymt Senatens arkiv (1811—1819, nuvarande Riksarkivet), Pargas domsaga (1980—1995, senare Pargas tingsrätt) samt sjukvårdsläroanstalten Turun sairaanhoito-oppilaitos och Åbo Akademi tillfälligt på 1970-talet.

Stämning i solennitetssalen

Solennitetssalen i Akademihuset har varit scen för ett stort antal evenemang av olika typer från biskopsmöten till studentdimissioner och från arbetarinstitutets akademiska föreläsningar till Åbo universitets och Åbo Akademis första promotioner. Solennitetssalen har varit platsen för konserter, soaréer och spiritistiska föreställningar.

Salen har också använts av Musikaliska Sällskapet i Åbo som grundades 1790 på initiativ av Jacob Tengström. Det livskraftiga sällskapet är Finlands äldsta fortfarande aktiva förening. År 1889 började Musikaliska Sällskapet ordna billiga folkkonserter i Akademihusets solennitetssal. Konserterna hade betydelse både för bildningen och för samhället. Senare har sällskapet varit med och grundat både Åbo musikfestspel år 1960 och Ruisrock.

Första gången man hörde Jean Sibelius musik i Åbo var i början av hans karriär år 1890.I solennitetssalen uppfördes hans Pianokvintett i g-moll, som han färdigställt under sin studietid i Berlin.

Man har också fått åhöra den finska sångaren, skådespelaren och kantelespelaren Pasi (Basilius) Jääskeläinen här. Jääskeläinen hade klockar- och organistexamen från klockareskolan i Uleåborg. Han var Finlands första kuplettsångare, men han framförde främst finska folkvisor. Före sin aktiva skivinspelningskarriär åren 1904 —1911 uppträdde Jääskeläinen för amerikafinländare i USA.

Fram till 1952, då Åbo konserthus togs i bruk, höll även Åbo stadsorkester sina konserter i Akademihusets solennitetssal.

Paluu sivun arkea ja juhlaa alkuun