Henkilögalleria – Persongalleri

Jacob Tengström

Syntyi Kokkolassa 4.12.1755, vht pitäjänapul. ja pedagogi Johan Tengström ja Maria Chydenius. Tengström kävi koulua Vaasassa, opiskeli ylioppilaaksi Turussa ja valmistui maisteriksi vuonna 1775. Opiskeluaikanaan Tengström toimi kotiopettajana ja muutaman vuoden ajan hän piti yksityiskoulua porvarien lapsille. Ennen nimeämistään jumaluusopin professoriksi vuonna 1790 Tengström ehti toimia Turun akatemian siveysopin dosenttina, pohjalaisen osakunnan kuraattorina ja saada pappisvihkimyksen. Turun hiippakunnan piispaksi hänet nimettiin vuonna 1803 ja samalla Turun akatemian varakansleriksi. Uskonpuhdistuksen riemujuhlan yhteydessä 1817 Tengströmistä tehtiin Suomen ensimmäinen arkkipiispa. Maallisen matkansa päätepisteen Tengström kohtasi Turussa 26.12.1832 ja hänet on haudattu Paraisille.

tengström

Jacob Tengström Emanuel Thelningin piirtämänä vuodelta 1809. (Museovirasto)

Suomen historian isästä Henrik Gabriel Porthanista Tengström kirjoitti ”Sellaista opettajaa ei Turun akatemiassa ole koskaan ollut [- – ] Hän ei ollut terävä ja syvällinen ajattelija eikä nero sana varsinaisessa merkityksessä. Mutta hänellä oli selkeä ja hyvä ymmärrys, varma aisti ja tarkka muisti ja ennen kaikkea erinomaiset opettajan lahjat sekä uupumaton halu ja harrastus tietojensa jakamiseen.” (Lahtinen Rauno 2014: Turun historia s.72)

Henrik Gabriel Porthan

Henrik Gabriel Porthan oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo. Porthan syntyi 1739 Viitasaarella, jossa hänen isänsä toimi kirkkoherrana. Isän sairastuttua Henrik Gabriel päätyi enonsa Kruunupyyn kirkkoherra Gustaf Jusleniuksen huollettavaksi.

porthan

Henrik Gabriel Porthan. Kuvan alkuperäinen tekijä on Berndes Johan Bernhard ja vuoden 1821 painotyön toteutus Tilgmann Oy. (Museovirasto)

Porthan aloitti opiskelut 15-vuotiaana Turussa ja valmistui maisteriksi vuonna 1760. Tämän jälkeen hän toimi kaunopuheisuuden dosenttina ja yksityisopettajana. Vuonna 1770 Porthan oli perustamassa Aurora-seuraa. Seuran pyrkimyksiin kuului kaunokirjallisuuden harrastamisen vaaliminen ja levittäminen. Seura alkoi myös julkaista Suomen ensimmäistä sanomalehteä ”Tidnigar Utgifne et Sällskap i Åbo”. Lehti sisälsi uutisia laidasta laitaan Turusta ja muilta paikkakunnilta, kirjoituksia maan historiasta, maantieteestä ja kielestä, sekä myös yleisiä akateemisia ja tieteellisiä julkaisuja. Kirjoitukset olivat monipuolisia ja laadukkaita, joten lehden merkittävyys oloissamme oli ainutlaatuinen. Lehden sivuilla esiintyivät kirjoittajina mm. Calonius, J.J. Tengström ja F. M. Franzén.

Vuonna 1772 Porthan nimitettiin Turun akatemian kirjastonhoitajaksi. Hän kartutti yliopiston kirjavarastoa etenkin vanhoilla suomalaisilla teoksilla, luoden näin alun Suomen kansalliskirjastolle. Porthan nimitettiin myös kaunopuheisuuden professoriksi. Hänen luentonsa olivat tavattoman suosittuja ja hän herätti oppilaissaan suurta ihailua. Porthanin tutkimus oli uraauurtavaa uuden, lähdekriittisen metodin, vuoksi. Kriittisyyden tunnuksena oli ”sobria dubitatio”, eli järkevä epäily. Tämä tarkoitti käytännössä uutteraa vaivannäköä, dokumentointia ja tallentamista, runsaan materiaalin hankkimista ja eri tietojen vertailua.

Porthan oli hyvin kiinnostunut Suomen kansallisesta menneisyydestä. Hän tutki suomalaista kansanrunoutta ja historiallisia kysymyksiä. Hän teki useita keräys- ja tutkimusmatkoja Suomessa. Porthania onkin sanottu ”Suomen historian isäksi”. Hän selvitti ja eritteli runonäytteitä esittämällä kansanrunoutemme muotoja ja lainalaisuuksia, kuten esimerkiksi kalevalaisen runomitan. Tieteelliseen perustavanlaatuiseen esityöhön kuului muinaissuomalaisten alkuperän selvittäminen ja tutkimus suomalaisten muinaisista uskomuksista, loitsuista, sananlaskuista ja murteista.  Pääteoksellaan Porthan valotti onnistuneesti myös Suomen keskiaikaa.

Porthanin tekemän tutkimustyön seurauksena väitöskirjat alkoivat käsitellä oman maan historiaa, kansanperinnettä, kansanrunoutta ja suomen kieltä. Porthanin perintö vaikutti suuresti 1800-luvun alun kansallisen kulttuurin nousuun.

Arvid Adolf Etholénin Alaska-kokoelmat

Helsinkiläissyntyinen Etholén (1798–1876) loi uraa Venäläis-amerikkalaisessa kauppakomiteassa, joka vastasi Venäjän vallan levittämisestä Alaskaan. Hän teki useita matkoja Alaskaan ja toimi viisi vuotta siirtokunnan kuvernöörinä. Tänä aikana hän keräsi mittavia kansatieteellisiä kokoelmia, joista ensimmäisen hän lahjoitti Turun Akatemialle vuonna 1825. Kokoelma paloi Turun palossa, mutta Etholén lahjoitti myöhemmin vastaavia ja edelleen säilyneitä esinekokoelmia Helsinkiin siirtyneeseen yliopistoon.

etholen

Suomalaisen hyönteistieteen isä Carl Reinhold Sahlberg (1779–1860)

Sahlberg oli Turun Akatemian eläin- ja kasvitieteen professori, jonka tutkimustyö kohdistui jäkäliin ja hyönteisiin, erityisesti kovakuoriaisiin. Sahlbergin laaja kovakuoriaiskokoelma on hieno esimerkki Akatemian professorien harjoittamasta tieteellisestä keruutoiminnasta. Akatemiatalossa sijainneet laajat luonnontieteelliset kokoelmat tuhoutuivat pääosin Turun palossa, mutta Sahlbergin kokoelma säilyi, sillä se oli hänen omansa ja oli sijoitettuna hänen kotiinsa. Kokoelma myytiin yliopistolle sen siirryttyä Helsinkiin.

sahlberg

Tieteilijöitä

Anders Johan Lexell (1740– 1784), matemaatikko ja tähtitieteilijä, joka loi suurenmoisen tutkijanuran Turun Akatemiasta Pietarin Akatemiaan.

Lexell

Pehr Adrian Gadd (1727–1797), ensimmäinen kemian professori, kemia ja maataloustiede.

 

Johan Gadolin (1760–1852), mineraalikemisti, Suomen kemiantutkimuksen isä, saavutti maailmanmaineen löytäessään 1794 uuden alkuaineen, yttriumin (Y).

galdolin

Johan Haartman (1725–1788), Suomen lääketieteen isä, tautitutkija, sairaalalaitoksen perustaja.

Gabriel_Erik_von_Haartman_by_Schillmark

Anders Chydenius (1729–1803), yhteiskunnallinen valistaja, liberaalin taloustieteen isä.

chydenius

Fredrik Wilhelm Pipping (1783-1868) professori, senaattori ja Turun akatemian kirjastonhoitaja.

Fredrik_Wilhelm_Pipping

Pehr Kalm

Pehr Kalm (1716-1779) oli kasvitieteilijä, tutkimusmatkailija ja pappi. Hän oli myös Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori ja Akatemian rehtori. Kalm tunnetaan ”Suomen puutarhatalouden isänä”.

Kalm saavutti mainetta myös ulkomailla. Hän teki tutkimusmatkan Amerikan mantereelle, mistä hän etsi pohjoisiin oloihimme sopivia viljelykasveja. Kalm toi kasvinäytteitä ja siemeniä noin 90 kasvilajista. Niitä kokeiltiin Hirvensalon Sipsalossa, sekä Kalmin perustamassa Turun kasvitieteellisessä puutarhassa, joka sijaitsi nykyisen Sibelius-museon tontilla. Meidän aikoihimme saakka Kalmin tuomista kasveista ovat pärjänneet villiviini, tuoksuvatukka ja aitaorapihlaja.

Puutarhan olemassa olosta muistuttaa edelleen paikalla sijaitseva suurikokoinen ”Kalmin tammi”.

kalm-ja-puutarha

Piirros Turun akatemian puutarhasta vuodelta 1760. (Kuva: Kungliga bibliotek Stockholm)

Arkkitehti Carl Christoffer Gjörwell

Arkkitehti ja professori Carl Christoffer Gjörwell syntyi 1766 Tukholmassa. Hän toimi Tukholman kaupunginarkkitehtina ja oli ruotsalaisen 1800-luvun klassismin merkittävimpiä kehittäjiä ja edustajia. Gjörwell opiskeli Kuninkaallisen Taideakatemian arkkitehtuurikoulussa. Gjörwell on suunnitellut Akatemiatalon lisäksi mm. Tukholman varuskuntasairaalan ja hän on piirtänyt myös lukuisia yksityispalatseja ja kartanoita. Esimerkiksi Joensuun kartanon päärakennus Halikossa on Gjörwellin ja Charles Bassin yhteistä käsialaa.

gjorwell

Arkkitehti Charles  Francesco Bassi (1772─1840)

Charles Bassi syntyi 1772 Italiassa. Hän saapui Ruotsiin 1780 äitinsä ja sisarensa kanssa. Bassi aloitti arkkitehtiopintonsa 1784 Tukholman Kuninkaallisessa Taideakatemiassa ja opiskeli myös hetken aikaa Roomassa. Turkuun Bassi saapui 1802 valvomaan uuden Akatemiatalon rakennustöitä. Bassi nimitettiin johtajaksi valtakunnalliseen intendentinkonttoriin, joka toimi aluksi Turussa, mutta siirrettiin myöhemmin Helsinkiin. Bassin tuotanto edusti ruotsalaista uusklassismia ja yhdessä A.W. Arppen kanssa hän suunnitteli monia kirkkoja. Bassi oli Akatemiatalon suunnitelleen Carl C. Gjörwellin ystävä.

bassi

Pehr Evind Svinhufvud (1861-1944) oli itsenäisen Suomen ensimmäinen valtionhoitaja vuonna 1918 ja Suomen tasavallan kolmas presidentti vuosina 1931–1937.

svinhufvud

Paluu sivun henkilögalleria alkuun.