Posti – Postkontor

Posti toimi akatemiatalossa vuosina 1841-1900

1800-luvulla Turun postikonttorin toimialueena oli lähes koko nykyinen Varsinais-Suomi ja Turunmaan saaristo aina Ahvenanmaalle asti. Lähimmät konttorit sijaitsivat Porissa, Raumalla, Uudessakaupungissa, Naantalissa, Hämeenlinnassa ja Tammisaaressa. Kun venäläiset joukot valtasivat kaupungin 22.3.1808, joutui postikonttori venäläisen kenttäpostikonttorin alaisuuteen. Tätä ennen postikonttori oli sijainnut postinhoitajan asunnon yhteydessä. Suomen postit alistettiin Senaatin valvontaan 18.8.1809, mutta jo 24.11.1809 ne siirtyivät maaherrojen määräysvaltaan. Vuosina 1812-1816 Turun postikonttori toimi Keisarillisen Postijohtokunnan yhteydessä väliaikaisissa tiloissa mm. Linnankadun ja Aurakadun kulmauksessa ja myöhemmin Aurajoen itärannalla. Postijohtokunta siirtyi kuitenkin muiden virastojen tavoin Helsinkiin vuonna 1819, josta oli tullut Suurruhtinaskunnan pääkaupunki.

Akatemiatalon aika

Turun postikonttorin rakennus tuhoutui vuoden 1827 palossa täysin, mutta Turun postimestarina toimineen Fredrik Langellin (1819-1839) ansioksi katsotaan, että hän henkilökuntineen pelasti asiakirjat, kirjeet ja leimasimen. Postikonttori siirtyi vuokrahuoneistoon Vanhan Suurtorin varrelle ja vuonna 1840 konttori toimi Venäjän kirkkokatu 26:ssa (nyk. Yliopistonkatu). Pysyvät toimitilat konttori sai viimein 1.10.1841 Akatemiatalosta, jossa posti toimi vuosisadan loppuun asti. Postin tiloiksi varattiin 1. kerroksen koillisnurkka ja sisäänkäynti konttoriin oli Akatemiakadun puolelta.

Akatemiatalon pääpostissa kerrotaan olleen viisi erillistä luukkua vuonna 1891. Ensimmäisestä luukusta oikealta jaettiin poste restante ja muu tavallinen posti, toisesta arvoposti, kolmas luukku oli lähtevän postin vastaanottamista varten, neljännessä ulkomaille osoitettu posti ja viidennessä käsiteltiin postietuantilähetyksiä ja postiosoituksia. Lisäksi postissa oli luukkujen vieressä oma tilansa postimerkkien myynnille. Loppiaisena 1900 pääposti siirtyi Akatemiatalosta uuteen tarkoitusta varten rakennettuun postitaloon Eerikinkadun ja Aurakadun kulmaukseen. Akatemiataloon jäi kuitenkin haarakonttori, joka siirtyi Maaherran makasiinien tiloihin 1908.

Postileima

Turun ensimmäinen postileima otettiin käyttöön 1812, leimassa luki yksirivisenä ”Abo”. Leimasinväri valmistettiin postikonttorissa noesta ja talista. Messingistä valmistettua Abo-leimaa uusittiin ja korjattiin useaan otteeseen ja se oli käytössä vuoteen 1847 saakka. Akatemiatalon postikonttorissakin leima ehti olla käytössä useita vuosia, kunnes se korvattiin vuonna 1848 matalalla suorakaideleimalla, missä näkyi myös päivämäärä. Vuosien 1854-1859 aikana käytössä oli puolestaan korkea suorakaideleima, joka korvautui yksirenkaisella pyöröleimalla 1860. Kaksirenkainen pyöröleima oli käytössä vuodesta 1876 alkaen. Vuosina 1888-1892 käytössä oli pisteistä muodostettu Finland-leima. Vuonna 1893 Postimuseon leimasinpainannekirjan mukaan on Akatemiatalolle toimitettu viisi lähes identtistä kolmikielistä postileimaa, tätä ennen on leimoissa ollut vain ruotsinkielinen teksti. Leimauudistuksen myötä toimipaikan nimeksi vakiintui Åbo/Turku. Vuosien 1910-1913 välillä kielten järjestys muuttui päinvastaiseksi.

IMG_20170424_090930

Lähteet:

Arkkitehtitoimisto Okulus 2009: Turun Akatemiatalo. Rakennushistoriaselvitys.

Luhtala Johanna, Manninen Markus ja Schulman Sari 2014: Maaherran makasiini. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, Senaatti kiinteistö.

Suomen postileimojen käsikirja: 3 osa, Finland-leimat.

Turun Postimerkkikerho ry. Turku 2004: Turun postin historia ja postileimoja.

Paluu sivun posti sivun alkuun.